maanantai 25. elokuuta 2014

Mina kirjottaa hoono soomi

Tai ilmeisesti liikekirje-kurssin opettaja on tätä mieltä. Välillä tuntuu siltä, että minua syytetään siitä, etten ollut kirjallisen viestinnän kurssilla. Ai miksikö en ollut? Koska ei kiinnosta ja kävin sen jo edellisessä koulussa Helsingissä.
Tekstini ovat täynnä lyijykynällä tehtyjä korjauksia ja osa jopa kahteen kertaan korjattu ja eri tavalla, koska opettajalla on erilaisilla mielillä korjannut niitä.
Koskaan ei asettelu ole oikein ja tekstissä on jotain korjattavaa, millon isoja kirjaimia, millon taas merkkejä, jotka on väärissä paikoissa...
Nyt tekee mieli sanoa, että ei asiakas sitä kuitenkaan huomaa, jos asettelu ei oo ihan täysin standardien mukanen.
Huomenna taas liikekirjeitä. Vituttaa jo valmiiks ja päätäki särkee.
Stressisärkyjä on ollu koko viime viikon ja tän alkuviikonki, kun en edelleenkään ole saanut vastausta harjottelupaikasta ja syyskuussa pitäis olla jo selvillä, mihin menee.

lauantai 16. elokuuta 2014

Purnausta työharjoittelusta

Harjoittelu alkaa 22.9., eikä minulla ole vieläkään harjoittelupaikkaa.
Yritän soitella paikkoihin, mutta kukaan ei suostu vastaamaan puheluihin.
Tunnen vähän vain paikkakuntani paikkoja, joista kysyä ja vielä enemmän ärsyttää se, että kunnan nettisivut on kesken, enkä löydä sieltä kirveelläkään puhelinnumeroita tai nimiä.

Koska tilitoimistot ovat nihkeitä ottamaan harjoittelijoita, niin olen päättänyt kysyä kunnan puolelta töitä, kunhan vain löytäisin numeroita tai nimiä. Sähköpostit nyt on tyyliä etunimi.sukunimi, mutta olisi kiva tietää kuka vastaa noista.

Otin taas kursseja pois HOPS:sta, koska en kokenut joitakin asioita tarpeelliseksi opintojani ajatellen.
Lainsäädäntö... yh. Yrittäjyyden jatkokurssi, joo ei, enhän käynyt ensimmäistäkään kurssia.

tiistai 12. elokuuta 2014

Paskan määrä on vakio vol.2

Ei tällä kertaa minun paskani, mutta äitini.
Hän oli ostanut aika uuden auton tammikuussa ja ajeli sillä jonkun aikaa ihan tyytyväisenä, kunnes jäähdytyksen merkkivalo syttyi vähän väliä käynnistäessä. Syytä ei keksitty, niin huoltoon vaan ja mitäs kivaa sieltä löytyikään? No öljyt ja jäähdytysnesteet sekasin. No eikun selvittämään, miksi näin käy ja autoon tehdään vaikka ja mitä, mutta kukkaro ei siitä kevene, koska takuu.
Huolto kesti melkein kaksi kuukautta ja sen aikaa heillä oli lainassa joku karvalakkimallin golf variant.
Äiti sai autonsa takaisin ja ajeli sillä taas tyytyväisenä muutaman kuukauden, kunnes se saatanallinen merkkivalo syttyi taas. Katsoin itse paisuntasäiliöön, että näyttääkö jäähdytysneste normaalilta. Noh, eipä tietenkään näyttänyt, vaan se näytti kuravelliltä. Ja eikun korjaamolle takaisin.
Tällä kertaa sinne vaihdettiin jotain letkuja ja kone pestiin. Sillä aikaa heillä oli lainassa -08 vuoden golf variant, koska äiti oli jo niin tyytymätön tähän korjaamolla seisovaan autoon.
Korjauksessa menee kolme viikkoa.
Kuukausi taas sillä ajettiin ja sitten TAAS se merkkivalo. Ja taas sama vika. Jäähdytysneste täyttä kuravelliä.
Soittoa liikkeeseen, että nyt oikeesti. Kauppias oli sitä mieltä, että kauppa puretaan ja uusi tilalle.
Olivat ostaneet auton rahoituksella.
No rotisko jäi sinne ja tällä kertaa -08 golf variant alle. Ei sama, kuin tämä lainassa ollut.
Ajelivat rauhassa kotiin ja mies kävi vielä ajelemassa sillä. Illalla täytti paisuntasäiliön, koska jäähdytysnestettä oli aika vähän.
No tänä aamuna lähdin äitin kyydissä kaupunkiin, niin pääsimme 40km, kun se äitin kammoama jäähdytyksen merkkivalo syttyi ja auton tietokone huutaa isolla punaisilla kirjaimilla STOP! No eikun tien viereen ja katsomaan, mikä mättää. Jäähdytysneste oli minimissään ja anturit ilmoittavat siitä.
No lisätään nestettä ja pidellään peukkuja, että päästään edes seuraavalle huoltoasemalle. Päästiinhän me. Siellä odotellaan melkein kaksi tuntia, että automyyjä tulee töihin. Ei huvittanut istua autoliikkeessa huonoilla tuoleilla juoden huonoa kahvia, joten jäimme huoltoasemalle. Lähtiessä piti taas säiliö täyttää, koska matkan aikana oli neste taas loppu.
Sitten odotellaan autoliikkeessä ja katsellaan autoja.
Otimme ensin caddyn koeajoon, mutta se ei tuntunut hyvältä, joten lähdimme kotiin farmari-octavian kanssa. Katsotaan, miten tämän kanssa käy.
Aika monta autoa kiertänyt noilla, että toivois sitä vihdoinkin jotain hyvääkin.

torstai 7. elokuuta 2014

Kylmä, kuuma, kylmä, kuuma

Tämä oli koulussa ongelmana.
Ulkona oli paahtava helle ja sisällä tajuttoman kylmä. Mitä tekee jumiutuneet lihakset? No, oireilee tietenkin.
Käteni olivat keskiviikkona aivan jäässä ja selkää särki niin vietävästi ja varpaitakin paleli.
Kursseina alkoi heti toimistotyö ja liikekirjeet. Niin kuivia aiheita, että huoh. Onneks sai välissä vähän pelata naamakirjassaki. Kyllä, aukaisen aina ATK-luokassa naamakirjan ja pari muuta vakiosivua. Hämäykseski aukaisen pari ohjelmaakin siihen sivuun.
Keskiviikkona oli eri luokka, kuin torstaina ja huomattava ero oli tuoleissa. Ensimmäisessä luokassa tuolit keikkui, eikä niitä saanut asetettua selkäystävälliseksi, mutta jälkimmäisessä luokassa tuoli oli mitä parhain ja luokan lämpötilakin oli inhimillinen.
Mieleni tekisi tilata kankaita, jotta voisin ommella itselleni uusia vaatteita, kun kaupasta en tahdo löytää millään kivoja vaatteita tai sitten en halua pihiyttäni maksaa mistään.

Pääsemme ehkä tästä 48 neliön kaksiosta muuttamaan pian poiskin. Tämä asunto on liian pieni, etten mahdu tänne askarteluineni, saati sitten, jos perheenlisäystä tulee (karvaisia tai karvattomia), eikä tänne mahdu edes vieraita. Joten perjaatteessa neliö olisi ihana, mutta eiköhän tässä kolmiossakin pärjätä.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Koulu alkaa taas

Olen palannut lomailemasta ja ensi viikolla palaan koulun penkille selkävaivaisena.
Selkääni on hoidettu tähän mennessä sähköllä ja ultraäänellä, sekä hieromalla. Jumppaan ei jäänyt tarpeeksi aikaa, mutta venyttelyä oli pakko ajanpuutteesta huolimatta tehdä niin paljon, kuin vaan ehti. Jossei muuten, niin tupakalla ollessa.
Ennen kesää pystyin istumaan tunnin penkissä, nyt en pysty, kuin puoli tuntia.

Sitten tähän kesälomaan. Kuukauteen en ole kotona ollut, kuin käymässä, joten postia oli vaikka kuinka paljon odottamassa.

Wilmasta satuin katsomaan, että millainen mahtaa olla tulevan viikon lukujärjestys. Kevyesti alkaa kahdella päivällä, joissa on neljä tuntia päivässä. Samalla kurkkasin, olisiko puuttuvat kurssinumerot jo laitettu, niin olihan siellä. ATK-Kirjanpidon kohdalla näkyi komea kolmonen, joka on siis paras ja ykkönen huonoin(typerä asteikko, tiedetään). Enkä ymmärtänyt koko asiasta tuon taivaallista.